Baale

dallo manna
Baale
File:Godinaalee Oromiyaa.png
Godinaalee Oromiyaa
Biyya: Itoophiyaa
Naannoo: Oromiyaa
Magaalaa Guddaa: Roobee
Baayyina ummataa: 1,727,306
Tuuta'insa ummataa: 27.02

Baaleen godinaalee Oromiyaa keessa jiran keessaa tokko dha. Daangaan Baalee, kibbaan Gujii (Gujii fi Baale laga Gannaalee Doriyaatu gargar baasa), kibba dhihaan Saba, Sab-lammootaa fi Ummattoota kibbaan, kaaba dhihaan Arsiin, kaaba bahaan Harargee fi kaaba fi kibbi Harargee Laga Shabaleen gargar ba'u), bahaan immo Sumaaleen dangefamtee argamtii. Bakki dherinna gudda Baale keessaa qabu Gaara Baatuu yoo ta'u, gaarri kun immoo Oromiyaa kessattille guddinan tokkoffa dha. Gaarri Baatuu Gaara Urgoma jedhaman jalatti qoodama. Gaaronni biraa urgoma keessatti argamani kan akka Gaara Tulluu Diimtuu, Gaara Darkinna fi Gaara Geesse jedhamani dha. Aanoti bira Baale keessatti argamani kan akka Dodola, Ginniir, Gobba fi Roobee dha.

Gabaasa Baalee

gulaali

Abbaa Taayitaa Istaatistiksii Itoophiyaa bara 2005tti akka gabaasetti, Baaleen baayyina ummataa 1,727,306 yoo qabaattu, kana keessaa 854,584 dhiira'a yoo ta'an, 872,722 immoo dubara. Ummanni Baalee 233,013 yookaan 13.5% magaalaatti galu. Ballina lafaa tilmaamaan hanga 63,917.46 square kilometers ta'u keessatti, Baaleen tuuta'insa ummataa 27.02, kiilometirii tokko keessa jiraata.

Akka meemoraandamii Baankii Addunyaa Caamsaa 24, 2004tti, 11% iin ummata Baalee elektiriikii yoo fayyadamanii, rukkinni karaa konkolaaltaa immo 11.4 kilometers per 1000 square kilometers qabu. Avirejjiin abba mana baadiyyaa tokko heektaara lafa tokko yoo qabatu, lakkoofsa horii immo 1.0 qaba. 19.5 % iin ummatta hojii qotee bulaa hin ta'iniin jiraata. 66%iin ijolee mana barumsaa sadarka tokkoffaf galmooftee barattu yoo tatu, 21% immo mana barumsa sadarka lammaffatti baratti. 53% Baale busaan qabammu yoo danda'ani, tokkollen immo Tsetse fly qabamu hin danda'anni. Memorandumiin Baalefi halla qillensa goga qabachuni kennamef 555 dha.


Aanolee Baalee
Agaarfa | Barbaree | Dalloo Mannaa | Dawwee Kachan | Dawwee Sirara | Dinsho | Gaasara | Ginniir | Gobbaa | Naannawa Gobbaa | Goloolcha | Gooroo | Guradamole | Harannaa Bulluq | Laga hiddaa | Madda Walaabuu | Raytuu | Magaalaa Roobee | Siwayna | Sinanaa


Godinaalee Oromiyaa[1][2]
Arsii | Arsii Dhihaa| Baale | Baalee Bahaa | Harargee Dhihaa| Harargee Bahaa | godina Addaa Oromiyaa Naannoo Finfinne | Shawaa Bahaa | Shawaa Kaabaa| Shawaa Kibba Lixaa | Shawaa Dhihaa | Qeellam Wallagaa | Wallaga Bahaa | Wallagga Dhihaa | Horroo Guduruu| Boorana| Gujii | Guji Dhihaa | Iluu Abbaa Booraa | Buno Baddallee | Jimmaa
  1. Namoonni HAADHA MANAA isaanii waliin walqunnamtii saalaa jalqabuuf utuu jedhanii, utuu qunnaamtii hin godhiin jalaa qaamni kormaa dhangala’u ykn eegalanii daqiiqaa 1 gaditti xumuran rakkoo kana qabu jedhamee yaadama. Waanti kun takkaa yoo nama qabate waan nama hin gadhiifne yokaan nama waliin hafu miti. Waqxii tokkoof nama mudatee baduus danda’a, namoota tokko tokkorrammoo turuu danda’a. Dhibee kana kan fidu kana jedhamee quba itti qabamee adda baafamuu baatus kanneen armaan gadii waliin ta’anii harka keessaa qabu. 1. Dhiphina/muddama sammuu (stress) 2. Yeroo hedduu garmalee gadduu (depression) 3. Sodaan walqunnaamtii saalaa hin danda’u jedhu dursee sammuu keessa jiraachuu. 4. Miira balleessaa qabaachuu (guilt) namatti dhaga’amuu 5. Rakkoon hariiroo jaalalaa (relation ship) jiraachuu. AKKAMIIN OFGARGAARUU DANDEENYA? Namoota rakkoo kana qaban keessaa 95% osoo qoricha mana yaalaa hin barbaadiin maloota armaan gadii kana keessaa kan isaaniif ta’u fayyadamanii dhibee kana ofirraa balleessu. 1. Afuura dheeraa (deap breath ) fudhachuu. Yoo xixiqqeessanii afuura baafatan gara dafanii sanyii kormaa dhangalaasuutti geessa. 2. Qofaatti shaakaluu. Kun mala tuttuquu (masturbation) fayyadamuun yoo sanyiin kormaa dhangala’uuf jedhu gidduutti dhaabuudha. Ammas irra deddeebi’anii hojjachuudhaan of shaakalsiisuudha. Yoo kana godhanyoo qaamaan haadha manaa yokaan jaalallee isaanii bira deeman illee qabachuu danda’an. 3. Yoo qunnaamtii saalaa godhan yoo miirri olka’ee sanyiin kormaa dhangala’uuf jedhu bakka qaamni saalaa dhiiraa (penis) qaamarraa itti ka’u jalaaan jabeessanii gadi qabuu (Squeezing) akka dafee hin dhangalaane gargaara. Kanas qofaa ofii shaakaluun gaariidha. 4. Yoo qunnaamtii saalaa goodhamu guutummaa guutuutti yaada keenya qaama saalaa keenyarra kaa’uu dhiifnee bakka biraa yaadaa raawwachuun hedduu gargaara. 5. Jarjaruu fi ariifannaa, sodaa fi miirota kana fakkaatan haga dandeenye ofirraa fageessuu qabna. 6. Namootni walqunnaamtii saalaa yeroo dheeraaf hin godhiin yoo turan waan kun akka mudatu ni taasisa. Akkuma deddeebineen raawwanneen garuu fooyya’aa deema. 7. Yoo qunnaamtii saalaa goonu akkuma miirri olka’aa deemee gara dhangala’uutti dhiyaateen sochii gadi xiqqeessuudha. Yoo garmalee sosocho’an dafee akka dhangala’u waan taasisuuf. Fayyaan faaya Dhibee Wal qunnamtii Saalaa Dafanii Xumuruu Faayidaa Timiraa Mallattoo Dhukkuba Kalee fi Wantoota Gochuu Qabnu Mallattolee Dadhabuu Onnee Dhiita'uu Qaama Saala Dhiiraa(Varicocele)fi Mallatto Isaa Haphachuu Rifeensaa Akkamiin Ittisuu Dandeenya? Mallattoo, Ka'umsaa fi Furmaata Hir'ina Dhiigaa Dhukkuba Huuba Qoonqoo/Toonsilii Faayidaa Jinjibilli Qabu
  2. "sirni hundeeffama Godina Baalee Bahaa". obnoromia.com (in oromo).