Godina Booranaa

Boorana

File:Godinaalee Oromiyaa.png
Godinaalee Oromiyaa

Biyya:

Itoophiyaa

Naannoo:

Oromiyaa

Magaalaa Guddaa:

Yabello

Baayyina ummataa:

Tuuta'insa ummataa:

Booranni godiina Oromiyaa keessa jiran keessaa tokko dha. Laftii Booranaa kibbaan Keeniyaan, dhihaan Saba, Sabotta fi Ummatta kibban, kaabaan Gujii, bahaan immo Sumaaleen dangeffamtee argamti. Bakki dheeraan lafa Booranaa keessatti argamu Gaara Dara Xiniro tti. Aanolee Booranaa gugguddoon Moyyaalee, fi Yaaballoo jedhamu.

Rakkoon qilleensa gogaa Boorana kan bara 2006 wal-dhabi Booranaa fi Gujii Caamsaa 22, 2006GC jaqabe akka gudattu sababa ta'ee ture. Torbaan tokkon dudduba immo waranni ka'e ergaa guyya 10 wal hadhanii booda, jaarroleen adda waraana qabbaneessuu danda'aniru. Haa ta'u malee waraana suni qofaan namni 100 hanga 150 ta'anii du'anni, kumii isaani immo bakka isaani irra baqataniru.

Bara dhuma 2005, barreeffama Abbaa Taayitaa Bunaa fi Shaayii Itoophiyaairratti hundeffame Abbaa Taayitaa Istaatistiksii Itoophiyaa(CSA) akka gabaasetti toniin buna 13,533 kan ta'u zonii kanatti akka biqila. Kuni immo ba'ii Oromoffi parsentii 11.8% yoo ta'u, bayyi biyyaffi (Itoophiyaa)f immo parsentii 6.0% ta'a. Booranni bakka warqee oomishamu sadii qaba: kunnis - Kibra Mangisti (Warqee), Laga Dambii(warqiiee) fi Kenticha(Tantalum) kan Shaakkisoo tti dhihattu dha.

Gabaasa Booranaa gulaali

Akka Abbaa Taayitaa Istaatistiksii Itoophiyaatti, bayyinni ummata Booranaa 2,019,383 yoo ta'u kana keessaa 1,025,393 dhiraa fi 993,990 immoo dubartii dha. Ummatni 234,391 yokaan parsentiin 11.6% aanaa guggudatti yokan magaalaatti galu. Tilmama lafa ballina 95,740.23 square kilometers qabu kessatti ummatti borana tuuta'insa namaa isquweer kiilometirii tokkotti nama 21.09 qaba.

Akka Meemoraandamii Baankii Addunyaa Caamsaa 24, 2004tti parsentiin ummatta 4% elektiriikii fayyadama, akkasumas zoniin kuni karaa konkolatta road density 27.5 kilometers per 1000 square kilometers. Avireejjiin abbaa manaa badiyyaa tokko hektara 0.5 lafa fi horii 0.6 qaba. Parsentiin 14.4% ummatta hojii qotee bulaa hin ta'iniin bula. Parsentiin 53% ijollee mana barumsaa sadarka tokkoffa kessatti argaman yoo ta'an 9% immo mana barumsa sadarka lammaffatti argamu. Parsentiin 35% zonii Booranaa busaaf kan saaxilamee yoo ta'u tokkollen tisiisa tsetse fly jedhamtuun carraa qabamuu hin qabu. Memoraandamiin godina kana carra haala qillensa gogaa 410 kennafi.

Godinni Booranaa bara 2004tti Ministeera Qonnaa fi Misooma Baadiyyaa iin bakka fedhini ummatta biraa rakko bayyina ummatta qaban fudhachun filatamtee dha. Bara kanatti Booranni nama mana 9145 fi walii galatti nama matti hundaa irra 45,725 ta'anni fudhatterra.

Wabii gulaali

Aanolee Booranaa
Abbaya \| Areeroo \| Bulee Horaa \| Dahaas \| Dilloo \| Dirree \| Dugda Dawaa \| Galaana \| Malkaa Soddaa \| Miyoo \| Moyyaalee \| Taltallee \| Yaa'a Balloo

Godinaalee Oromiyaa^[1]^[2]

↑ Namoonni HAADHA MANAA isaanii waliin walqunnamtii saalaa jalqabuuf utuu jedhanii, utuu qunnaamtii hin godhiin jalaa qaamni kormaa dhangala’u ykn eegalanii daqiiqaa 1 gaditti xumuran rakkoo kana qabu jedhamee yaadama. Waanti kun takkaa yoo nama qabate waan nama hin gadhiifne yokaan nama waliin hafu miti. Waqxii tokkoof nama mudatee baduus danda’a, namoota tokko tokkorrammoo turuu danda’a. Dhibee kana kan fidu kana jedhamee quba itti qabamee adda baafamuu baatus kanneen armaan gadii waliin ta’anii harka keessaa qabu. 1. Dhiphina/muddama sammuu (stress) 2. Yeroo hedduu garmalee gadduu (depression) 3. Sodaan walqunnaamtii saalaa hin danda’u jedhu dursee sammuu keessa jiraachuu. 4. Miira balleessaa qabaachuu (guilt) namatti dhaga’amuu 5. Rakkoon hariiroo jaalalaa (relation ship) jiraachuu. AKKAMIIN OFGARGAARUU DANDEENYA? Namoota rakkoo kana qaban keessaa 95% osoo qoricha mana yaalaa hin barbaadiin maloota armaan gadii kana keessaa kan isaaniif ta’u fayyadamanii dhibee kana ofirraa balleessu. 1. Afuura dheeraa (deap breath ) fudhachuu. Yoo xixiqqeessanii afuura baafatan gara dafanii sanyii kormaa dhangalaasuutti geessa. 2. Qofaatti shaakaluu. Kun mala tuttuquu (masturbation) fayyadamuun yoo sanyiin kormaa dhangala’uuf jedhu gidduutti dhaabuudha. Ammas irra deddeebi’anii hojjachuudhaan of shaakalsiisuudha. Yoo kana godhanyoo qaamaan haadha manaa yokaan jaalallee isaanii bira deeman illee qabachuu danda’an. 3. Yoo qunnaamtii saalaa godhan yoo miirri olka’ee sanyiin kormaa dhangala’uuf jedhu bakka qaamni saalaa dhiiraa (penis) qaamarraa itti ka’u jalaaan jabeessanii gadi qabuu (Squeezing) akka dafee hin dhangalaane gargaara. Kanas qofaa ofii shaakaluun gaariidha. 4. Yoo qunnaamtii saalaa goodhamu guutummaa guutuutti yaada keenya qaama saalaa keenyarra kaa’uu dhiifnee bakka biraa yaadaa raawwachuun hedduu gargaara. 5. Jarjaruu fi ariifannaa, sodaa fi miirota kana fakkaatan haga dandeenye ofirraa fageessuu qabna. 6. Namootni walqunnaamtii saalaa yeroo dheeraaf hin godhiin yoo turan waan kun akka mudatu ni taasisa. Akkuma deddeebineen raawwanneen garuu fooyya’aa deema. 7. Yoo qunnaamtii saalaa goonu akkuma miirri olka’aa deemee gara dhangala’uutti dhiyaateen sochii gadi xiqqeessuudha. Yoo garmalee sosocho’an dafee akka dhangala’u waan taasisuuf. Fayyaan faaya Dhibee Wal qunnamtii Saalaa Dafanii Xumuruu Faayidaa Timiraa Mallattoo Dhukkuba Kalee fi Wantoota Gochuu Qabnu Mallattolee Dadhabuu Onnee Dhiita'uu Qaama Saala Dhiiraa(Varicocele)fi Mallatto Isaa Haphachuu Rifeensaa Akkamiin Ittisuu Dandeenya? Mallattoo, Ka'umsaa fi Furmaata Hir'ina Dhiigaa Dhukkuba Huuba Qoonqoo/Toonsilii Faayidaa Jinjibilli Qabu
↑ "sirni hundeeffama Godina Baalee Bahaa". obnoromia.com (in oromo).

[1] Namoonni HAADHA MANAA isaanii waliin walqunnamtii saalaa jalqabuuf utuu jedhanii, utuu qunnaamtii hin godhiin jalaa qaamni kormaa dhangala’u ykn eegalanii daqiiqaa 1 gaditti xumuran rakkoo kana qabu jedhamee yaadama. Waanti kun takkaa yoo nama qabate waan nama hin gadhiifne yokaan nama waliin hafu miti. Waqxii tokkoof nama mudatee baduus danda’a, namoota tokko tokkorrammoo turuu danda’a. Dhibee kana kan fidu kana jedhamee quba itti qabamee adda baafamuu baatus kanneen armaan gadii waliin ta’anii harka keessaa qabu. 1. Dhiphina/muddama sammuu (stress) 2. Yeroo hedduu garmalee gadduu (depression) 3. Sodaan walqunnaamtii saalaa hin danda’u jedhu dursee sammuu keessa jiraachuu. 4. Miira balleessaa qabaachuu (guilt) namatti dhaga’amuu 5. Rakkoon hariiroo jaalalaa (relation ship) jiraachuu. AKKAMIIN OFGARGAARUU DANDEENYA? Namoota rakkoo kana qaban keessaa 95% osoo qoricha mana yaalaa hin barbaadiin maloota armaan gadii kana keessaa kan isaaniif ta’u fayyadamanii dhibee kana ofirraa balleessu. 1. Afuura dheeraa (deap breath ) fudhachuu. Yoo xixiqqeessanii afuura baafatan gara dafanii sanyii kormaa dhangalaasuutti geessa. 2. Qofaatti shaakaluu. Kun mala tuttuquu (masturbation) fayyadamuun yoo sanyiin kormaa dhangala’uuf jedhu gidduutti dhaabuudha. Ammas irra deddeebi’anii hojjachuudhaan of shaakalsiisuudha. Yoo kana godhanyoo qaamaan haadha manaa yokaan jaalallee isaanii bira deeman illee qabachuu danda’an. 3. Yoo qunnaamtii saalaa godhan yoo miirri olka’ee sanyiin kormaa dhangala’uuf jedhu bakka qaamni saalaa dhiiraa (penis) qaamarraa itti ka’u jalaaan jabeessanii gadi qabuu (Squeezing) akka dafee hin dhangalaane gargaara. Kanas qofaa ofii shaakaluun gaariidha. 4. Yoo qunnaamtii saalaa goodhamu guutummaa guutuutti yaada keenya qaama saalaa keenyarra kaa’uu dhiifnee bakka biraa yaadaa raawwachuun hedduu gargaara. 5. Jarjaruu fi ariifannaa, sodaa fi miirota kana fakkaatan haga dandeenye ofirraa fageessuu qabna. 6. Namootni walqunnaamtii saalaa yeroo dheeraaf hin godhiin yoo turan waan kun akka mudatu ni taasisa. Akkuma deddeebineen raawwanneen garuu fooyya’aa deema. 7. Yoo qunnaamtii saalaa goonu akkuma miirri olka’aa deemee gara dhangala’uutti dhiyaateen sochii gadi xiqqeessuudha. Yoo garmalee sosocho’an dafee akka dhangala’u waan taasisuuf. Fayyaan faaya Dhibee Wal qunnamtii Saalaa Dafanii Xumuruu Faayidaa Timiraa Mallattoo Dhukkuba Kalee fi Wantoota Gochuu Qabnu Mallattolee Dadhabuu Onnee Dhiita'uu Qaama Saala Dhiiraa(Varicocele)fi Mallatto Isaa Haphachuu Rifeensaa Akkamiin Ittisuu Dandeenya? Mallattoo, Ka'umsaa fi Furmaata Hir'ina Dhiigaa Dhukkuba Huuba Qoonqoo/Toonsilii Faayidaa Jinjibilli Qabu

[2] "sirni hundeeffama Godina Baalee Bahaa". obnoromia.com (in oromo).

[1]

[2]