Zuwaay Dugdaa

(Zuwaay Dugdaa ykn Danbal irra kan qajeele)

Aanaan Zuwaay dugdaa aanolee godina Arsii keessaa ishee beekkamtu dha. Aanaan tun haalli qileensa ishee bakka lamatti qoodama. Isaanis: gara bahaatiin badda daree, irra jireessi ishii gammojjiidha. Magaaalan guddoon aanaa tanaa Ogolchoo jedhamti. Maqaan magaalichaas maqaa gosa aanaa kana keessa jiraatu keessaa maqaa gosa Ogolchoo jedhamuutiin mogga'e. Gosoota aanaa kana keessa jiraatan keessa muraasni: JILIINSHAA ABBUREE HAMBEENTUU HUMMANOOSA JAAWWI FARSAANA BAADOSA ABAARGADAA GOLANUURA GOOFANGIRA WEEGE Heexosaa Qalboo OGOLCHOO FI ISAAN BIROOS JIRU. Hanga bara 2008titti aanatiin gandoota sodomii shan qabdi. Lagni guddan Kataar jedhamu aana tana keessatti argama. Lagni kunis yeroo ammaa misooma xinnof olaa jiraatus, humna gudda aanicha fi godinaaf ta'u ammas ni qaba. Laga kana irra iddooleen bashananaaf ta'an heddutu jiru. Isaan keessa: caffee sheetamaataa,riqicha shiboo ganda dugda'aa baatuu fi ganda uushittii sheetamaataa wol qunnamsiisu, fincaa'aa shaayee,riqicha ganda hallo fi magaalicha wal agarsisu isaan muraasa. hayyota bebeekamoo aanaa kana keessatti dhalatan keessaa muraasni:

  1. Jaal Nadhii Gammadaa
  2. Jeneraal Kamaal Galchuu
  3. Dr Geeba Hamda
  4. Artist Qurujjee Sinbo
  5. Obbo Gammachuu Dubbisoo fi kkf kkf

kannen biroo fi isaanan amma lafaa dhufaa jiranis ni jiru.


Aanolee Arsii
Amiinyaa | Aseko | Maagallaa Asalla | Baale Gasgaar | Collee | Digaluu fi Xijjoo | Diiksis | Doddota | Enkelloo Waabee | Gololchaa | Gunaa | Hexoosa | Jajjuu | Limmuu fi Bilbiloo | Loddee Hexoosaa | Martii | Muneessa | Roobee | Seeruu | Siree | Shirka | Sude | Tena | Xiyyoo | Zuwaay Dugdaa


Godinaalee Oromiyaa[1][2]
Arsii | Arsii Dhihaa| Baale | Baalee Bahaa | Harargee Dhihaa| Harargee Bahaa | godina Addaa Oromiyaa Naannoo Finfinne | Shawaa Bahaa | Shawaa Kaabaa| Shawaa Kibba Lixaa | Shawaa Dhihaa | Qeellam Wallagaa | Wallaga Bahaa | Wallagga Dhihaa | Horroo Guduruu| Boorana| Gujii | Guji Dhihaa | Iluu Abbaa Booraa | Buno Baddallee | Jimmaa
  1. Namoonni HAADHA MANAA isaanii waliin walqunnamtii saalaa jalqabuuf utuu jedhanii, utuu qunnaamtii hin godhiin jalaa qaamni kormaa dhangala’u ykn eegalanii daqiiqaa 1 gaditti xumuran rakkoo kana qabu jedhamee yaadama. Waanti kun takkaa yoo nama qabate waan nama hin gadhiifne yokaan nama waliin hafu miti. Waqxii tokkoof nama mudatee baduus danda’a, namoota tokko tokkorrammoo turuu danda’a. Dhibee kana kan fidu kana jedhamee quba itti qabamee adda baafamuu baatus kanneen armaan gadii waliin ta’anii harka keessaa qabu. 1. Dhiphina/muddama sammuu (stress) 2. Yeroo hedduu garmalee gadduu (depression) 3. Sodaan walqunnaamtii saalaa hin danda’u jedhu dursee sammuu keessa jiraachuu. 4. Miira balleessaa qabaachuu (guilt) namatti dhaga’amuu 5. Rakkoon hariiroo jaalalaa (relation ship) jiraachuu. AKKAMIIN OFGARGAARUU DANDEENYA? Namoota rakkoo kana qaban keessaa 95% osoo qoricha mana yaalaa hin barbaadiin maloota armaan gadii kana keessaa kan isaaniif ta’u fayyadamanii dhibee kana ofirraa balleessu. 1. Afuura dheeraa (deap breath ) fudhachuu. Yoo xixiqqeessanii afuura baafatan gara dafanii sanyii kormaa dhangalaasuutti geessa. 2. Qofaatti shaakaluu. Kun mala tuttuquu (masturbation) fayyadamuun yoo sanyiin kormaa dhangala’uuf jedhu gidduutti dhaabuudha. Ammas irra deddeebi’anii hojjachuudhaan of shaakalsiisuudha. Yoo kana godhanyoo qaamaan haadha manaa yokaan jaalallee isaanii bira deeman illee qabachuu danda’an. 3. Yoo qunnaamtii saalaa godhan yoo miirri olka’ee sanyiin kormaa dhangala’uuf jedhu bakka qaamni saalaa dhiiraa (penis) qaamarraa itti ka’u jalaaan jabeessanii gadi qabuu (Squeezing) akka dafee hin dhangalaane gargaara. Kanas qofaa ofii shaakaluun gaariidha. 4. Yoo qunnaamtii saalaa goodhamu guutummaa guutuutti yaada keenya qaama saalaa keenyarra kaa’uu dhiifnee bakka biraa yaadaa raawwachuun hedduu gargaara. 5. Jarjaruu fi ariifannaa, sodaa fi miirota kana fakkaatan haga dandeenye ofirraa fageessuu qabna. 6. Namootni walqunnaamtii saalaa yeroo dheeraaf hin godhiin yoo turan waan kun akka mudatu ni taasisa. Akkuma deddeebineen raawwanneen garuu fooyya’aa deema. 7. Yoo qunnaamtii saalaa goonu akkuma miirri olka’aa deemee gara dhangala’uutti dhiyaateen sochii gadi xiqqeessuudha. Yoo garmalee sosocho’an dafee akka dhangala’u waan taasisuuf. Fayyaan faaya Dhibee Wal qunnamtii Saalaa Dafanii Xumuruu Faayidaa Timiraa Mallattoo Dhukkuba Kalee fi Wantoota Gochuu Qabnu Mallattolee Dadhabuu Onnee Dhiita'uu Qaama Saala Dhiiraa(Varicocele)fi Mallatto Isaa Haphachuu Rifeensaa Akkamiin Ittisuu Dandeenya? Mallattoo, Ka'umsaa fi Furmaata Hir'ina Dhiigaa Dhukkuba Huuba Qoonqoo/Toonsilii Faayidaa Jinjibilli Qabu
  2. "sirni hundeeffama Godina Baalee Bahaa". obnoromia.com (in oromo).