Yeroo

Yeroon tartiiba taateewwan durii irraa kaasee hanga ammaatti fi gara fuulduraatti raawwatamaniidha. Dheerinni taateewwanii fi gidduu isaanii gidduu jiru safaruu fi wal bira qabuuf kan ooludha. Yeroon yeroo baay’ee dimenshinii afurii ykn garafree jedhama, diimeshinii sadii/ garsadee iddoo wajjin. Saayinsii keessatti yeroon akka lakkaantoo safartuu bu’uuraa keessaa tokko ta’ee fudhatama. Yuunitiin yeroo waalataan isa seekoondii ykn qajiisa yoo ta’u, kunis raafama atoomotaatiin ibsama. Yaadidama sadhata waliigalaa yeroo fi iddoon akkamitti akka walitti hidhaman hubachuuf nu gargaara. Keessattuu naannoo holqa gurraachaatti yeroon harkisaan dhiibbaa irra gahuu akka danda'u hubatameera. Seenaa keessatti namoonni yeroo amantii, falaasama fi saayinsii keessatti qorataniiru. Saayintistoonniifi kalaqtoonni yeroo sirritti safaruuf mala kan qopheessan yoo ta’u, kunis adeemmii doonii fi Xiinhawaa’f barbaachisaa ture. Yeroon hawaasa keessattis baay’ee barbaachisaa kan ta’eefi gama maallaqaatiin gatii waan qabuuf akkasumas yeroon keenya Lafa irratti daangeffamee akka ta’e waan beeknuuf.

Hiika

Fiiziksii keessatti yeroon hojiidhaan waan sa’aatiin dubbisu jedhamee ibsama. Kana jechuun taatee marsaa tokkoo kan akka sochii aduu ykn marsaa ji’aa irra deddeebi’uu lakkoofsa murtaa’e ilaaluun yeroo safaruuf kan gargaarudha.

Fiiziksii keessatti yeroon hojiidhaan "waan sa'aatiin dubbisu" jedhamee ibsama. Hiikni kun irra deddeebi’uu taatee marsaa waaltawaa(standard cyclical), kan akka sochii aduu ykn marsaa ji’aa, kan yeroo safaruuf itti fayyadaman ilaaluu irratti hundaa’a. Sa’aatii murteessuuf sirnoonni adda addaa kan akka sa’aatii, Sirna Argama Addunyaa (GPS), fi Sa’aatii Waliigalaa Qindoomina qabu fayyadamu. Sirnoonni yeroo adda addaa lakkoofsa adda addaa qabaachuu kan danda’an ta’us, safartuu of eeggannoodhaan walsimsiisuun ni danda’ama.

Haa ta’u malee, hiikni hojii yeroo kun maalummaa bu’uuraa yeroo hin ilaalu. Fiizisistoonni hariiroo iddoo fi yeroo gidduu jiru qoratanii yaad-rimee iddoo yeroo jedhu kan ibsan yoo ta’u, taateewwan hundi yeroo fi bakka isaatiin ibsamaniiru. Sadhatni waliigalaa yeroon taatee tokkoo ilaalame maaliif ilaaltoota adda addaatiif garaagarummaa qabaachuu akka danda’u ibsa. Walumaagalatti, yaad-rimeen "amma" jedhu nama ilaalu irratti hundaa'a, garuu yeroon ifa fageenya murtaa'e tokko imaluuf fudhatu ilaaltoota hundaaf walfakkaata. Makaaniksii kuwantum ykn Makaaniksii hagoo keessatti yeroon akka paarameetira(jiddoo) waliigalaa fi gonkaa ilaalama, ilaalcha waliigalaa irraa adda. Araarri yaadota kana lamaan rakkoo yeroo jedhamuun beekama. Bara 2023 irraa eegalee yaadni makaaniksii kuwantum fi sadhata waliigalaa walitti fidu bal’inaan fudhatama qabu hin jiru. Jireenya guyyaa guyyaa keessatti yeroon kan safaramu sa’aatii yeroo gabaabaaf, dhaha yeroo dheeraaf fayyadamuun. Sa'aatiin guyyaa tokko keessatti yeroon darbuu kan lakkaa'u yoo ta'u, kalaandaroota ammoo gidduu guyyaa tokkoo ol dheeratu qindeessu. Yeroo ammaa kana meeshaaleen elektirooniksii yeroo baay’ee kalaandarii fi sa’aatii yeroo tokkotti agarsiisu. Lakkoofsi addaa taatee murtaa'e sa'aatii ykn kalaandarii irratti mallatteessu qabxii wabii irraa lakkaa'uudhaan murtaa'a, kunis fiducial epoch jedhamuun beekama.

Safartuu

Walumaagalatti, maloonni safartuu yeroo, ykn kiroonomeetirii, bifa adda addaa lama qabu: kalaandarii, meeshaa herregaa gidduugaleessa yeroo qindeessuuf gargaaru, fi sa’aatii, mala fiizikaalaa darbiinsa yeroo lakkaa’u. Jireenya guyyaa guyyaa keessatti sa’aatiin yeroo guyyaa tokkoo gadi kan mari’atamu yoo ta’u, kalaandarri ammoo yeroo guyyaa tokkoo ol ta’eef ilaalama. Meeshaaleen elektirooniksii dhuunfaa kalaandarii fi sa’aatii yeroo tokkotti agarsiisuu isaanii dabalaa dhufeera. Lakkoofsi (akkuma bilbila sa'aatii ykn kalaandarii irratti) taatee murtaa'e akka sa'aatii ykn guyyaatti akka uumamu mallatteessu, fiducial epoch irraa lakkaa'uudhaan argama – qabxii wabii giddugaleessaa.

Seenaa dhahaa

Naannoo waggoota 6,000 dura namoonni bara dhagaa moofaa yeroo safaruuf ji'a fayyadamu turan. dhahoonni ji'aa ji'oota ji'aa 12 ykn 13 (guyyoota 354 ykn 384) qaban kalaandaroota jalqabaa keessaa tokko turan. Haataʼu malee, sirreeffamni utuu hin godhamin, kalaandaroota kun dafanii tibboota wajjin wal hin simne turan. Kanaaf herrega baasuuf, kalaandaroota tokko tokko waggoota murtaa’an keessatti ji’a kudha sadiiffaa itti dabalaniiru. Lakkoofsi kudha lamaa fi kudha sadii aadaa hedduu keessatti sababa walitti dhufeenya ji’ootaa fi waggoota gidduu jiru kanaan bakka guddaa qaba ture .Ameerikaa gidduu keessatti, keessumaa qaroomina Maayaa keessatti, dhaha ilaalcha amantii fi xinhawaa irratti hundaa’a ture. dhahoonni kun ji’oota 18 kan qaban yoo ta’u, ji’a tokkoon tokkoon isaanii keessatti guyyoota 20 kan qaban yoo ta’u, dhuma waggaa irratti guyyoota dabalataa shan kan qaammee(epagomenal) qabu turan. Walumaagalatti, kalaandaroota jalqabaa marsaa jiʼaa irratti kan hundaaʼan siʼa taʼu, waqtii wajjin akka walsimuuf sirreeffamni godhameera. Kaalaandarri Juuliyaanii fi Giriigooriyaan, sirna aduu irratti hundaa’e qabu, bal’inaan itti fayyadamuu jalqabe. Kaalaandarri Rippabilikaanota Faransaay yeroo Warraaqsa Faransaayitti dhiyaate sirna caalaatti sammuu qabu uumuuf kan kaayyeffate yoo ta’u, dhuma irratti garuu gatame.

Seenaa meeshaalee biroo

Sa'aatii aduu diriiraa Kaanberaa keessatti

Fuula sa'aatii sa'aatii 24 Firaansiitti

Seenaa keessatti meeshaaleen yeroo safaran bal’aan kalaqamaniiru. Fakkeenyonni beekamoo taʼan tokko tokko:.

1. Sa'aatii aduu ykn safyeega: Sa'aatii aduu mallattoolee sa'aatii agarsiisuuf safaraman irratti gaaddidduu darbachuuf gnomon (Dabiinsa safyeegaa) fayyadamu. Qaroomina durii kan akka warra misirii kan itti fayyadaman yoo ta’u, sirna sa'aa kudhlamee  irratti hundaa’uun kan hojjetan turan.
2. Sa’aatiin bishaanii: Sa’aatiin bishaanii, clepsydra jedhamuunis kan beekamu, yeroo safaruuf dhangala’aa bishaanii fayyadama ture. Isaanis Misirii durii keessatti kan kalaqaman yoo ta’u, dhangala’aa bishaanii guutuuf kunuunsa harkaan barbaachisa ture.
3. Saatii fullee: Hour glasses dhangala’aa cirrachaa golee tokko irraa gara golee biraatti fayyadamuun yeroon darbu safara. Isaanis yeroo baay’ee imala doonii fi hojiiwwan yeroo eeguu biroo keessatti itti fayyadamaa turan.
4. Sa’aatiin makaanikaa: Sa’aatiin makaanikaa pendulum fi mala miliquutiin oofu bara giddu galeessaa keessa kalaqame. Isaanis yeroo sirrii eeguu irratti guddina guddaa kan bakka bu’an yoo ta’u, kalaqtoota akka Christiaan Huygens tiin daran fooyya’aniiru.
5. Sa’aatii atoomii: Sa’aatiin atoomii meeshaalee sa’aatii sirrii ta’an yoo ta’an, sa’aatii biroo safaruuf kan ooludha. Isaanis yeroo safaran firikuweensii ce’umsa elektirooniksii atoomota keessatti raawwatamu irratti hundaa’uun, seeziyeemiin elementii yeroo baay’ee itti fayyadamudha.
6. Madaalyeroo: Kiroonoomeetiroonni sa’aatii eegduu socho’aa ta’ee fi ulaagaalee sirrii ta’e adda ta’e guutaniidha. Jalqaba irratti dheerina sirritti murteessuuf samii irra deemuudhaaf kan itti fayyadaman turan.

lakkaantoo

Inni lammaffaan (s) lakkaantoo bu’uuraa SI ti. Daqiiqaa tokko (daqiiqaa) dheerinni isaa sekondii 60 (ykn, yeroo muraasaaf, sekondii 59 ykn 61 yeroo sekondii utaalcha qacarame), sa'aatiin tokko ammoo daqiiqaa 60 ykn sekondii 3600 dheerata. Guyyaan tokko yeroo baayʼee saʼaatii 24 ykn sekondii 86,400 dheerata; haa ta'u malee, yeroon guyyaa kaalaandarii tokkoo sababa yeroo Qusannaa Guyyaa fi Sekondii Utaalaatiin garaagarummaa qabaachuu danda'a.

1. Barkumee 1 = jaarraa 10 = kurnee 100 = Barshanee 200 = Waggaafree 250 = Barsadii 333.33 = waggaa lamaa 500 = waggaa 1,000
2. Jaarraa 1 = kurnee 10 = waggaa shan 20 = Waggaafree 25 = waggaa sadii 33.33 = waggaa lamaa 50 = waggaa 100
3. Kurnee 1 = waggaa shan 2 = waggarfree 2.5 = waggaa sadii 3.33 = waggaa lamaa 5 = waggaa 10
4. Waggaa 1 = ji'a 12 = torban 52 = guyyaa 365 (Bardabaloo  keessatti guyyoota 366) .
5. Ji’a 1 = torban 4 = kudhafranee 2 = guyyaa 28 hanga 31
6. kudhafranee 1 = torban 2 = guyyaa 14
7. Torban 1 = guyyaa 7
8. Guyyaa 1 = sa'aatii 24
9. Sa'aatii(innaa) 1 = daqiiqaa(shifoo) 60
10. Daqiiqaa 1 = sekondii(qajiisa) 60
11. 1 sekondii ykn qajiisa =    lakkaantoo waaltaa yeroo
12. milisekondii (qajiiskumsee) 1 = sekondii 1/1,000
13. 1 maaykiroo sekoondii(qajiiskitilsee) = 1/1,000,000 sekondii
14. Naanosekondii(qajiisbitilsee) 1 = sekondii 1/1,000,000,000
15. 1 piikoosekondii(qajiistirtirsee) = 1/1,000,000,000,000 sekondii tokkoo
16. 1 femtosecond(feemtooqajiisa) = 1/1,000,000,000,000,000 sekondii tokkoo
17. 1 attosecond(atooqajiisa) = 1/1,000,000,000,000,000,000 sekondii tokkoo
18. 1 Yeroo pilaankii = lakkaantoo yeroo safaramuu danda’u isa xiqqaa

Fiizikisii

Yaadiddamni addaa sadhataa Aayinstaayiin yeroo fi iddoo irra deebi’ee ibse, dhaabbataa saffisa ifaa seensisuun gara bu’uuraa kal-afur kan Minkowski spacetime(yerooddoo) jedhamutti walitti makuun. Bu’uurri kun wal-irratti hirkattummaa iddoo fi yeroo kan hammate yoo ta’u, gidduugaleessa hin jijjiiramne kan adda ba’iinsa taateewwan gidduu jiru kan agarsiisu of keessatti qabata. Taajjabdoonni adda addaa yeroo fi bakka adda addaatti hubachuu danda’u, garuu yeroo iddoo keessatti caasaan bu’uuraa ilaaltoota hundaaf walfakkaata ta’ee hafu jira.

Xiyyaa Yeroo

Xiyyaan yeroo kallattii yeroo ilaalame kan agarsiisu yoo ta’u, taateewwan yeroo darbe dhaabbataa fi kan hin jijjiiramne yoo ta’u, egeree immoo banaa fi mirkanaa’aa kan hin taane dha. Seerotni fiizikaalaa baay’een isaanii adeemsi kallattii fuulduraa fi duubatti deebi’uun akka uumamu kan hayyamu yoo ta’u, taateewwan murtaa’oon yeroon kallattii filatamaa agarsiisan jiru. Fakkeenyonni xiyya yeroo beekamtii argatan tokko tokko:

1. Xiyya yeroo madanaa: Dambaliin kan akka ifaafi sagalee, xiyyeeffachuu ykn walitti dhufuu mannaa, gara alaatti tatamsa'uu fi yeroon babal’achuu barbaadu.
2. Xiyya yeroo intiroopikii(Aldaarummaa): Akka seera teermoodaayinaamiksii lammaffaatti, intiroopiin ykn Altartiibumma sirna adda baafamee jiruu yeroon dabaluu barbaada. Sirnoonni uumamaan gara haala intiroopii ol’aanaatti kan guddatan ta’uu caalaa tartiiba qabu.
3. Xiyya yeroo kuwantamii/hagoo: Safartuuwwan makaaniksii hagoo keessatti, akka hiika Kopenhagen hiikameetti, xiyya yeroo kuwaantamii ni uuma. Adeemsi hagoo murtaa’an kallattii yeroo tokko qofaan safaramuu akka danda’an kan agarsiisudha.
4. Xiyya yeroo dadhabaa: Humni dadhabaan fiiziksii suuddoo keessatti walnyaatinsa murtaa’e keessatti kallattii yeroo murtaa’eef filannoo agarsiisa, kunis seera bu’uuraa CP simmeetirii jedhamuun beekamu cabsa.
5. Xiyya yeroo koosmooloojii ykn xiinuumtoo: Babal’inni uumama cufaa dhoohinsa muummee hordofee xiyya yeroo koosmooloojii uuma. Marlaaleen babal’achaa akka jiru kan ilaalamu yoo ta’u, babal’inni kun kallattii yeroo filatamaa ta’e kaa’a.