Sadhata waliigalaa

Sadhata waliigalaa (yaadrimee waliigalaa Sadhataawaa jedhamuunis beekama) yaadrimee ji'oomeetirii harkisoo(gravity) Albert Einsteiniin bara 1915 maxxansee fi ibsa amma harkisoo(gravity) fiiziksii ammayyaa keessatti kennamedha. Sadhata waliigalaa  sadhataa addaa fi seera Niwutan kan harkisa waaligaala fooyyessa, ibsa tokkummaa harkisoo(gravity) akka amalli ji’oomeetirii iddoo fi yeroo, ykn yoomessaa kenna. Keessattuu, jallinni yommessaa anniisaa fi Hammiqinsa(momentum) maatirii(Watana/wannetaa) fi raadiyaashiniin jiru kamiyyuu wajjin kallattiin wal qabata. Hariiroon kun kan murtaa’u walqixxummaa dirree Aayinshitaayiniin yoo ta’u, kunis sirna walqixxummaa diferenshiyaalaa gartokkee ti.

Qaawa gurraacha kompiitaraan fakkeeffame kiiloo meetira 600 irraa kan mul’atu: Jeettii keenya duuba yeroo ilaalamu, boolli gurraacha guddaan urjii asoosamaa ulfaatina Aduu dachaa kudhaniin uumame.

Tilmaamni Sadhataa tokko tokko kan fiiziksii durii irraa garaagarummaa guddaa qaba, keessumaa darbiinsa yeroo fi ji’oomeetirii iddoo(yeeriddoo ykn iddeeroo), sochii qaamolee kufaatii walabaa kessatti  fi tamsa'insa ifa ilaalchisee. Fakkeenyaaf  ji’oomeetirii hawaa, sochii qaamolee kufaatii walabaa keessatti, fi tamsa'ina ifa, fi suuteeffama yeroo harkisoo, Kalaa/doo'innee harkisoo, jijjiirama diimaa harkisoo ifaa, harkifannaa yeroo Shapiroo fi Qaawa gurracha/black holes of keessatti qabata. Hanga ammaatti qormaanni sadhata waliigalaa hunduu yaadrimee wajjin walii galuu isaanii agarsiifameera. Haa ta’u malee, gaaffiiwwan deebii hin arganne kan hafan yoo ta’u, gaaffiin inni guddaan akkamitti sadhatni waliigalaa seera fiiziksii kuwaantimii wajjin walitti araarsuun yaada guutuu fi ofumaan walsimu kan harkisa kuwantum uumuu danda’a.

Tiyoorii Anistaayinii fiiziksii Hawaa(Astrophysics) irratti dhiibbaa guddaa qaba; Fakkeenyaaf, qaawwa gurraacha—naannolee hawaa iddoo fi yeroon haala wanti tokko illee, ifa illee ta’e, miliquu hin dandeenyeen qaxxaamuran—akka haala dhumaa urjiilee gurguddootti cimsee agarsiisa. Raadiyeeshiniin cimaan gosoota wantoota astronomical murtaa’an irraa bahu sababa boolla gurraacha irraa kan ka’e akka ta’e ragaaleen hedduun jiru. Fakkeenyaaf, maaykirookwaasaroonni fi AGNn kan uumaman qaawwa gurraacha urjii fi qaawwa gurraacha olka’aa ta’e jiraachuu isaaniitiin, akkaataa walduraa duubaan. Harkisa harkisaa ifaan qaxxaamuruun isaa taatee Kalaa/doo'innee harkisoo (gravitational lensing) kan fakkiiwwan dachaa wanta astronomical fagoo tokkoo samii keessatti agarsiisutti geessuu danda'a. Relativiitii waliigalaanis jiraachuu dambalii harkisaa tilmaameera, kunis kallattiin tumsa fiiziksii LIGOn ilaalameera. Kana malees, waliigalaa rilativiitiin bu’uura moodeelota koosmooloojii ammaa yuunivarsiitii yeroo hunda babal’achaa jiruuti