Teessumni lafaa boca uumamaa kamiyyuu kan fuula lafaa irratti mul'atu agarsiisa. Innis tateewwan uumamaa adda addaa kan akka gaarreen, gammoojjii, lafa dakee, abaxallaloo, tabba, bowwaa, sulula, caffoo, lageen, haroowwanii fi kkf of keessatti qabata. Teesumni lafaa kun bu’aa adeemsa ji’ooloojii fi walnyaatinsa elementoota adda addaa kan akka bishaanii, qilleensaa, bubbee, fi sochii gabatee tektoonikii yeroo dheeraa keessatti taasifamuudha.

Tarree Teessuma lafaa

gulaali

Teessuma lafaa dhundhulaa

gulaali
  • wayyoo
  • bluff jechuun ni danda’ama
  • qarree
  • cuesta jedhamuun beekama
  • Sulula
  • dell jedhamuun beekama
  • escarpment (scarp) kan jedhu .
  • glen jedhamuun beekama
  • gully
  • tulluu
  • tulluu
  • gaara
  • bakkee diriiraa
  • lafa diriiraa
  • ravine jedhamuun beekama
  • ridge
  • gaaddisa dhagaa
  • teeraasii & teeraasii
  • gammoojjii
  • sulula
  • garba gammoojjii

Bifa lafa qarqara galaanaa fi galaanaa

gulaali
  • deeggaraa abyssal jedhamu
  • dirree gadi fagoo
  • arch
  • oddoola oddoola
  • atoll jedhamuun beekama
  • wal-qunnamtii (confluence) ta’uu
  • odola danqaa
  • bay & galoo galaanaa
  • mana dhugaatii baymouth
  • bishaan mataa
  • qarqara galaanaa & qarqara galaanaa olka’aa
  • qarqara galaanaa qarqara galaanaa
  • bight jedhamuun beekama
  • boondock jedhamuun beekama
  • keeppii
  • holqa
  • qarree
  • qarqara galaanaa
  • koraal reef jedhamuun beekama
  • cove jedhamuun beekama
  • delta jedhu
  • sirna dune
  • estuary jedhamuun beekama
  • fjord jedhamuun beekama
  • mataa lafaa
  • isthmus jedhamuun beekama
  • odola, odola xiqqaa, arkii odola, archipelago & atoll
  • lagoon jedhamuun beekama
  • machair jedhamuun beekama
  • marga
  • notch jedhamuun beekama
  • garba
  • Riigicha galaanaa & boolla galaanaa
  • peninsula
  • ria
  • marga soogidda
  • galaana
  • shoal jedhamuun beekama
  • sagalee
  • tufuu
  • tuullaa & stump
  • tombolo
  • bifa lafaa murame
  • Waltajjii dambalii murame

Bifa lafaa bishaan yaa’aa wajjin walqabatu.