Sirna Biiftuu

Sirni Biiftuu: Aduu, bakkalleelee(planets) 8tan, Addeessoota hedduu bakkalleeleen naanna'an, bakkalleelee jaagee(dwarf planets) hedduu fi bungulkaataalee(asteroids), qorsoota(comets), qaanqorsoota(meetiyoorota) fi wantoota xixiqqoo biroo hedduu of keessaa qaba; isaan hundinuu biiftuu wiirteefachuun naanna'u. Sirni Biiftuu qaama ruuda Karaa Waraabeessaa(MIlkyway) ti. Pilaaneetonni, adeessoonni, pilaaneetonni jaagee fi wantootni sirna kana keessa jiran hundi gara waggoota kuma kitila 4.5 dura akka uumaman himama.

Aduu fi Bakkalleelee Sirna Biiftuu.
Umrii	Waggaa kuma kitila 4.568
Argama	Duumeessa Urjiilee Gidduu Naannoo, Qoffoo Naannoo, . Harka Arbagaadduu–Cygnus, Karaa waraabessaa
Hanga sirnaa	Hangaaduu 1.0014
Urjii kaluu	Seenteroos kaluu(4.22 Wi)}} | Alfaa seenteroosii system (4.37 ly
Sirna bakkallooma kaluu	Sirna alfaa seenteroosii|(4.37 ly)
Population
Urjii	1 (Biiftuu)
Bakkallee	Bakkallee arreedduu, Bakkalcha, Dachee, Gofoo, Ejabula, Bakkalmartii, Falaqoo fi Dotila
Known Bakkallee Jaggee	Seerees, Puluutoo, Haawmiyaa, Makmakeefi Eeris
Known Addeessa	427 (170 kan bakkallee 257 kan bakkallee maandhoo)
Known Bakkallee maandhoo	638,836 (akka bara 2014-04-15)
Known comets	3,263 (akka bara 2014-04-15)
Identified Addeessota geengawoo	19
Sirna bakkallee
Gosa ispeektaraa(calalii) urjii	G2V
Sarara muquraa	≈5 AU
Siiqqee badhii maandhoo alaa bakkallee	30.10 AUTemplate:NbspTemplate:Smaller ( Dotila)
Hallayyaa kuppar	50 AU
Iggata aduu	≈120 AU
Jeema waa'ee Handhur-ruuda.
Dhundhulata dhaabbataa diriiroo ruuda	60.19°8
Fageenya gara Wiirtuu ruuda	27,000 ± 1,000 ly
Saffisa marsoo(orbital)	220 km/s
Yeroo marsoo	225–250 Myr

Bakkalleewwaniifi mallatoolee isaanii
1 Meerkurii	2 Bakkalcha	3 Dachee	4 Gofoo	5 Ejabula	6 Bakkalmartii	7 Falaqoo	8 Dotila

Irra caalaan ulfaatinaa fi rukkina sirna biiftuu Aduu yoo ta'u itti-aansuun Ejabula: bakkalleelee saddeet keessaa guddaa ta’e keessatti argama. Pilaaneetonni keessoo afran—Meerkurii, Bakkallee, Lafaafi Goofoo—pilaaneetota akdachee jedhamuun beekaman, adda durummaan dhagaa irraa ijaaramaniiru. Karaa biraatiin, pilaaneetonni alaa afran, kanneen pilaaneetota ak-ejabula jedhamanii beekaman, jechuunis Ejabula(Jupiter), Bakkalmartii(saturn), Falaqoo(Uranus) fi Dotila(Neptune) baayʼee guddaa kan taʼanii fi adda durummaan qilleensiyyee(gas) irraa kan ijaaramanii dha.

Pilaaneetonni gurguddoon lamaan Sirna Biiftuu keessatti argaman Ejabulafi Bakkalmartii haayidiroojiinii fi heeliyum irraa kan ijaaraman yoo ta’u, Yuuraanis fi Neeptuuniin ammoo wantoota cabbaawoo irraa kan ijaaraman yoo ta’u, irra caalaan isaanii cabbii dha. Haa ta’u malee, Sirni Biiftuu naannoowwan wantoota xixiqqoodhaan guutamanis of keessaa qaba.Fakkeenyaaf, Sabbatni asteroyidii Goofoo fi Ejabula gidduu jiru akkuma pilaaneetota akdachee qaamolee xixiqqoo sibiilaa fi kattaa irraa hojjetaman of keessaa qaba. Neeptiyuunii bira darbee naannoon Sabbata kuuparii jedhamuun beekamu qaamolee xixiqqoo puluutoo wajjin wal fakkaatan of keessaa qaba. Naannoo kun wantoota 10,000 ol kan of keessatti hammate yoo ta'u, osoo baay'ee guddaa ta'anii ofii isaanii pilaaneetii ta'uu danda'u. Wantoonni xixiqqoo Kuiper Belt keessa jiran tokko tokko pilaaneetota xixiqqoo Ceres, Pluto fi Eris jedhaman of keessatti qabatu. Pilaaneetota keessaa jaha, yoo xiqqaate pilaaneetota xixiqqoo sadii fi wantootni xixiqqoo biroo wantoota xixiqqoo ji'a jedhamuun beekamaniin naanna'u. Juupitaar ji'oota baay'ee kan qabdu yoo ta'u, walumaa galatti addeessa 67 qaba.

Seenaa Sirna Biiftuu

Namoonni yeroo hundumaa addunyaaleen biroo lafaan wal fakkaatan yoo jiraatan hubachuu fi argachuu hawwaa turan. Pilaaneetonni shan ( Veenus, Meerkikurii, Maarsii, Juupitaariifi Saaturn) ijaan mul’atan kan beekaman ta’us, jaarraa hedduudhaaf waa’ee isaanii waan xiqqoo hubatameera, ta’us garuu namoota yeroo sanaa irratti dhiibbaa geessisaniiru. Bara durii ogeeyyiin urjii ifaan tokko tokko akkamitti akka samii keessa socho'u kan beekan yoo ta'u, urjiileen tokko tokko yeroo mul'atan kan ilaalan yoo ta'u, beekumsa kana fayyadamuun fuula lafaa fi galaana bal'aa keessa imalu turan. Qaroominni durii kan akka Giriikii, Chaayinaa, Baabiloon fi kanneen biroo, Lafti wiirtuu marlaalee guutuu akka taate amanu turan.

Baabiloonii

Qaroominni jalqabaa beekumsaa fi hubannoo pilaaneetotaa guddifate Baabilonii yoo taatu, Mesopotaamiyaa keessatti argamti. Baabiloon, dhugumatti qaroominni ammayyaa duraa hundi, yeroo dhaloota dura waggoota 2,000 fi 1,000 gidduutti, waa’ee pilaaneetota beekumsa tokko tokko qabu turan. Barreeffamoonni durii naannoo waggoota 700 Kiristoos dura, qaroomina Baabiloon irraa, Veenus (Bakkalcha) dabalatee pilaaneetota hedduu tarreessu. Dabalataanis, barreeffamoonni kun sochii pilaaneetota akka Veenus, Meerkikurii (Bakkallee arreedaa), Maarsii (Goofoo), Juupitaar (Ejabula), fi Saaturn (Bakkalmartii), akkasumas yeroo fi bakka samii keessatti halkan itti mul’atanii fi danda’an galmeessaniiru waggaa guutuu kabajamuu qaba.

Hindii

Dh.K.D naannoo bara 499tti, ogeessi astronomer Aryabhata Hindii irraa dhufe, lafti siiqqee ishee irratti akka naanneffatu ibseera, kunis naanneffannaa lafaa dhihaa irraa dhufu jedhee ibseera. Akkasumas pilaaneetonni biroo, hundi isaanii wanta guddaa tokkotti kan naanna’an akka jiran amana ture. Haa ta'u malee, bara 1500 Dh.K.D barataan astronomy Nilakantha Somayaji jedhamu foormulaa Aryabhata caalaatti guddisee, lafti naannoo siiqqeewwan giddu galeessaa tokkotti orbiiti dheeraa akka gootu, akkasumas pilaaneetonni akka Merkurii, Veenus, Maarsii, Juupitaarii fi Saaturn hundi isaanii naannoo Aduutti akka naanna'an ibseera .

Mootummaa Muslimootaa

Jalqaba jaarraa 11ffaa keessa beekumsi fi saayinsiin impaayera Islaamaa hubannoo fi itti fayyadama xiinurjii baayyee tarkaanfachiise. Manneen barnootaa addaa urjiilee qorachuuf of kennan kan turan siʼa taʼu, achitti waaʼee yeroo fi bakka urjiileen itti mulʼatan kan baratan siʼa taʼu, imaltoonni kun imaltoonni doonii irra deemuudhaaf itti fayyadamu turan. Walakkeessa jaarraa 12ffaa keessa ogeessi urjii Ibn Bajjah tuqaawwan dukkanaa’aa lama Aduutti baay’ee dhihoo ta’an kan arge yoo ta’u, boodarra jalqaba jaarraa 13ffaa keessa saayintistii Qotb al-Din Shiraziin pilaaneetota Meerkikurii fi Veenus akka ta’an hiikameera jedhameera. Kunis beekumsa ol’aanaa Muslimoonni yeroo sanaa waa’ee astronomy fi akkaataa itti fayyadaman qaban agarsiisa.

Biiftuu

Biiftuun qaamolee sirna biiftuu keessaa bu’a qabeessa kan taateedha. Sababni isaatiis hoo’aafi ifa waan kennituufi. Osoo biiftuun hinjiraanne ta’ee, lafti baay’ee waan qabbanooftuuf lubbu qabeeyyiin irra jiraachuu hindanda’anture. Biiftuun Sirna biiftuu keessaa qaama baay’ee guddoodha. Kunis 99.86% taati. Biiftuun urjiilee jiran keessaalafatti baay’ee dhiyaattee kan argamtuufi lafa irraa fageenya 150,000,000 Kiiloo meetira ta’u irratti argamti.Urjiin fageenya lafa irraa sadarkaa lammaaffaatti argamtu Alfaaseencharii jedhamti. Caarallaan ifa aduu irraa ka’eelafa gahuuf hamma 8 daqiiqaa ta’u itti fudhata. Biiftuun qaama gara alaa ishiitiin hoo’a hamma 6000ºc kanmaddisiiftu yoo ta’u qaama ishii gara keessaatiin immoo hamma 13,000ºc maddisiisti. Waytii halkanii urjiileen baay’een nimul’atu garuu, guyyaa guyyaa hinmuldhatan. Kunis kan ta’eef urjilee biroo irra biiftuun lafattidhiyaattee argamuu ishii irraa kan ka’e ifti maddisiistu kan urjilee biroo caalaa muldhata. Wahiyyoo 70 ol aduukeessatti argama. Isaan keessaa haayidiroojiinii 72%fi hiiliyeemiin 26% yoo ta’u, handhuurri aduu keessatti immoohiiliyeemiin 38% ta’a. akkuma nuti aduurra naannofnu aduun keenyas sirna aduu qabattee si’a tokko waggaamiiliyoona 250 ta’uun gaalaaksii keenya miilkiweeyii irra naannofti! Baqqaana aduu kan ta’an inni gubbaa gonfee(corona)jedhama. As biratti dhukkubicha gonfee sana miti kuni sana duras kan itti mogga’ee turedha. Baqqaannikun garmalee kan hoo’uufi yeroo Gaadiddeessuu Aduu (solar eclipse) kan muldhatudha. Inni biraa immoo“chromosphere” ykn kiroomoosfeerii yommuu ta’u garmalee haphii kan ta’eefi innis yeroo Gaadiddeessuu Aduukan muldhatudha. Gaadiddeessuu Aduu jechuun yeroo addeessi keenya gidduu aduufi lafaa ooltudha; biyyakeenyatti waxabajjii 14 bara darbe kan mudate ni yaadanna jedheen amana. Inni biraas kan “photosphere” ykn naaniftina jedhamu isa garjalatti argamuufi Qaama aduu isa ija keenyaan arginu sanadha.

Handhuura aduu keessatti walnyaatiinsa wiirbuxusaa (nuclear reaction) ni geggeefama; innis handhuura (core)ishee keessatti haayidiroojiinii gara hiiliyeemii yeroo jijjiirtu (maktoo gaggeessitu) hangi isaanii gara anniisaa(energy) yommuu deebi’u (foormullaa E=MC2 fayyadamuun, waa’ee foormullaa kana pdf ani qopheesse kanabeektuu jedhu irratti ni argattu) suudifa (photon) uumama. Footooniin immoo suudoowwan (particle) xixiqqaa kanifti irraa hojjatame waan ta’eef isaan kun immoo ifti akka uumamu godhu. Sana boodafootooniin kun handhuura (core) keessatti uumamte gara dirraa (surface) aduu kan“radiation zone” ykn Godina madanaa jedhamu bira gahuuf waggaa miiliyoona 1 yommuuitti fudhatu sana booda lafa dhaqqabuuf daqiiqaa 8 qofa itti fudhata. Kanaafuu, yeroo ifaaduu irraa dhufu argitan kan waggaa miiliyoona 1fi daqiiqaa 8 laakkofsiisa.Baqaanoota BiiftuuBaqqaanoota biiftuu kanneen jedhamangonfee, naannaduu, fi naaniftini baqqaana alaa biiftuu yoo ta’aan handuura, godina madanaa fi godina naannee o'aa immoo baqqaana kessooti.

Hadhuura Biiftuu (The Sun's Core)

Anniisaa karaa walnyaatinsa teermooniyuukilaaraa kan uumamu yoo ta'u, kunisho'a garmalee gadi fageenyaan wiirtuu Aduu keessatti uuma.Godina madana - Anniisaa suuta gara alaatti kan socho'u yoo ta'u, baqqannii Aduu kana keessaa balaqqeessa'uufwaggoota 170,000 ol fudhata.

Godina naannee o'aa (Convection Zone)

Anniisaa karaa yaa’insa huffisoo(koonveestionii) gaasii ho’aa fiqabbanaa’een gara gubbaatti socho’uu itti fufa.

Kiroomosfiiraa ykn nannaduu

Baqqaana Aduu haphii ta'e kun sarara dirree maagneetii pilaasmaa aduuelektirikiidhaan chaarjii qabu to'atuun bocame. Darbee darbee amala pilaasmaa gurguddoon, kanneen calanqee biiftuu (prominences) jedhaman, uumuu fi fagoo gara gonfee baay’ee dadhaboo fi ho’aa ta’etti babal’atu, yerootokko tokko meeshaa Aduu irraa fagaatu.

Gonfee

Wahiyyoowwan ayoonisaayizeeshinii gonfee (ykn hawaa aduu) keessa jiran raajii(x-ray) fi dheerina dalgee dhilgeerraa(Ultraviolet) garmalee keessatti ni ibsu. Meeshaaleen NASA footosfiirri dheerina dalgee kana keessattibaayyee dukkanaa'aa waan ta'eef anniisaa ol'aanaa kanaan gonfee Aduu suuraa kaasuu danda'u.

Yaa'a koroonawaa

Pilaasmaan gonfee gara alaatti yaa'u sarara dirree maagneetiitiin gara bifa tapered coronalstreamers jedhamutti kan bocame yoo ta'u, isaanis maayilii miliyoonaan lakkaa'aman gara hawaatti babal'atu.

Bakkallee

Jechi pilaaneetii jedhu ‘jooraa’ jechuudha. Sababni isaas pilaaneetonni samii halkanii keessa tarree malee waan naanna’an fakkaatu. Urjiileen kun bahaa gara dhihaattis samii qaxxaamuranii kan socho’an yoo ta’u, walii isaanii wajjin wal bira qabamee yoo ilaalamu garuu dhaabbataa ta’anii mul’atu. Pilaaneetonni ammoo urjiilee dhaabbataa ta’an waliin walqabatee kallattii duubatti deebi’aa fi gara fuulduraatti waan socho’an fakkaatu. Kanaafidha jooraa jedhaman. Jeechi afaan oromoo bakkallee jedhu jecha bakkalcha jedhurraa kan dhufee yoo ta'u hiikkan isaa pilaaneetii veenasii jechuudha. Afaan ormoo keessatti jecha bakkalleen alatti jecha fakkardii jedhuunis ni jira. Qaama xiinurjaawaa urjii ykn haftee urjii tokkotti naanna'ufi ulfaatina harkisa ofii isaatiin naanneffamuu danda'u, yoo ta'u garuu xamma'insaa hoo'ina nuklaraa fiduuf ulfaatina gahaa hin qabnee, fi naannoo isaa dhiyoo pilaaneetota xixiqqoo qulqulleesse.

Hiikkaan Bakkallee seera qabeessaan yeroo jalqabaaf Hagayya,2006 Gamtaa Astiroonoomii Addunyaatiin kenname. Hiikkaa kanaan Piluutoon Bakkallee salgaffaa ta’uunsaa hafe. Bakkalleen qaama:

1) Biiftuutti naanna’u,

2) Hanga gahaa giraavitii mataa isaatiin marfame qabu, fi

Bakkallee kattaa'oo

3) Daangaa wantoota xixiqqoonaannoo isaa ifa kan godhe.

Wantootni ulaagaa 1) fi 2) guutan garuu 3) hin guunne,kanneen akka Piluutoo yookaan Siiresii, pilaanetoota jaagee ykn cuggee jedhamu.

Bakkallee cuggee

yeroo ammaatti Bakkallee xixiqqoo jalatti ramadamanii kan beekaman shaniidha. Isaanis; seerees, puluutoo, haawmiyaa, makmakeefi eeris jedhamuun waamamu. Seerees kan argamu gidduu maarsii fi juuppitariitti sabbata astirooyidii(Bungulkattaa) keessatti yoo ta’u, kan hafan afran immoo neeptuuniin boodatti aduurraa fagaatanii argamu. Wantoon tokko Bakkalleexixiqqoo jedhamuuf ulaagaan waldaa astiroonoomii addunyaa kaahe guutuu qabu. Ulaagaaleen kunniin;

• Aduurra naanna’uu qabu,

• Hanga boca isaanii murteessuu danda’u kan qaban,

• Jeema mataa ofii murtaa’aa ta’e kan hin qabneefi

• Addeessota kan hin ta’iniidha.

Seerees

Diyaameetiriin (dheerinni mudhii) ishee 950km.Teempireecharri dirra seerees -105o C

Pilaaneetii diwaarfii aduutti hiiqxee argamtuudha.

• Addeessa hin qabdu.

• Altokko aduurra naanna’uuf waggoota 4.6 itti fudhata.

• Bakkallee xixiqqaa yeroo jalqabaaf Doonii hawaa keessa adeemuun daawwatamteedha. • Seerees sakondii tokkotti hanga ishee keessaa 6kg sababa hurkaatiin dhabdi. • Hanga sabbata astirooyidii keessaa tokko sadaffaa gumaachiti

Dabalataaf:

Qaamoolee Sirna Biiftuu keessatti argaman

Biiftuu (Urjii)	Ejabula (bakkallelee)	Bakkalmartii (bakkallelee)	Falaqoo (bakkallelee)	Dotila (bakkallelee)	Dachee (bakkallelee)	Bakkalcha (bakkallelee)
Goofoo (bakkallelee)	Ganymede (Addeessa Ejabula)	Titan (Addeessa Bakkalmartii)	Dusaa (bakkallelee)	Callisto (dayax Ejabula)	Io (Addeessa Ejabula)	Ji'a (Addeessa Lafaa)
Europa (Addeessa Ejabula)	Triton (Addeessa Dotila)	Titania (Addeessa Uraano)	Rhea (Addeessa Bakkalmartii)	Oberon (Addeessa Falaqoo)	Iapetus (Addeessa Bakkalmartii)	Umbriel (Addeessa Falaqoo)
Ariel (Addeessa Falaqoo)	Dione (Addeessa Bakkalmartii)	Tethys (Addeessa Bakkalmartii)	Ceres (bakkallelee jaagee)	Vesta (Bungulkattaa)	Enceladus (Addeessa Bakkalmartii)	Miranda (Addeessa Falaqoo)
Proteus (Addeessa Dotila)	Mimas (Addeessa Bakkalmartii)	Hyperion (Addeessa Bakkalmartii)	Phoebe (Addeessa Bakkalmartii)	Janus (Addeessa Bakkalmartii)	Epimetheus (Addeessa Bakkalmartii)	Prometheus (Addeessa Bakkalmartii)