Biiftuu
Biiftuun urjii Kubbaa ykn geengoo pilaasmaa ho'aa sirnaawaa jechuuniin ni danda'ama dha. Innis wirtuu sirna biiftuu keessatti kan argamu fi hanga sirnichaa keessaa dhibbaatama 99.9 qabata. Biiftuun urjii hanga giddu-galeessa qabdu dha. Urjiilee baay’ee guddoon hanga harka dhibbaan caalu yoo qabaatan, kanneen baay’ee xiqqoo ta’an immoo, hanga harka kudhaniin xiqqaa ta’e qabu. Ho’a fi ifti nuyi biiftuu irraa argannu hundinuu kan dhufan, bu’ura biiftuu bakka qaanquumaan haayidiroojini itti raawwatu dha. Tempireecharri wirtuu biiftuu digirii seelshiyesii kitila(million) 15 dha. Dirreen maagineetii biiftuu, taatewwan hedduun akka ijoobiiftuu, banbanaa, bubbeewwan, fi oyrooraa babbareedoon lafarratti akka uumaman kan taasisu dha.
Raadiyaasiin Biiftuu gara 695,000 kilometers (432,000 miles), ykn kan lafaa dachaa 109 ta'a. Ulfaatina isaa gara dachaa 330,000 kan lafaa yoo ta'u, ulfaatina waliigalaa Sirna Aduu keessaa gara %99.86 of keessaa qaba. Tilmaamaan harki sadii ulfaatina Biiftuu haayidiroojiinii (~73%) of keessaa qaba; kan hafe irra caalaa heeliyeemii (~25%) yoo ta'u, elementoota ulfaatoo baay'ee xiqqaa ta'an, oksijiinii, kaarboonii, ni'oonii fi Ayiranii dabalatee.
Godina Biiftuu
gulaaliQabattoon Bungukattaa keessaaguddichi, bungulkattaa kitilaan lakkaa’amanof keessaa qaba. Qaamoleen kun jalqaba sirna biiftuu irratti uumamanii, naannoo kanatti giraavitii Juppitariin(Harrattuu) liqimfamu. Qabattoon Kaayipperii qorsa dhibboota kumaatamaa fi qaamolee biroo kanneen akka Piluutoo(Meerqittii) of keessaa qaba. Duumessi Oortiiduumessa qaamolee xixiqqooroggee sirn abiiftuu irraa ti. Innis baay’ee nurraa fagoo fi baay’ee guddaa waan ta’eef,Voyeejerii1 (ispees-kiraaftiibara 1977tti furguggifamte)gahuuf (irra qubachuuf) waggoota dhibba, gadi lakkisuuf immoo waggoota kumaatamaitti fudhata. Saffisa ifaa iddoo duwwaa keessaan (sekondii tokkotti kiilomeetira 300,000), biiftuu irraa ka’ee duumessa Oorti igahuuf waggaa tokko itti fudhata
Caasaa fi walitti makamuu
gulaali
Solloqqee(Irra biiftuu)
gulaaliZoonii raadiyaatiivii
gulaali
Zooniin raadiyaatiivii furdaa aduu yoo ta'u, raadiyeeshinii aduu 0.45 qaba. From the core out to about 0.7 solar radii, raadiyaashiniin ho'aa mala jalqabaa dabarsuu anniisaati. Ho'i tilmaamaan 7 irraa gadi bu'a miliyoona hanga miliyoona 2tti Kelvin kan ta’u fageenyi wiirtuu irraa dabalaa dhufeera. Giraadiyeentiin ho’aa kun gatii saffisa lapsii adiyaabaatikii gadi waan ta’eef konveekshinii oofuu hin danda’u, kunis dabarsaan anniisaa karaa zoonii kanaa maaliif konveekshinii ho’aa osoo hin taane raadiyaashiniin akka ta’e ibsa. [1] Ayoononni haayidiroojiinii fi heeliyum footoonii kan baasu yoo ta’u, isaanis ayoonota birootiin deebi’anii xuuxamuu isaanii dura fageenya gabaabaa qofa kan deeman dha. [2] Dansiin dachaa dhibbaan (20 g/cm 3 irraa gara 0.2 g/cm 3 ) raadiya aduu 0.25 fi raadii 0.7 gidduutti, gubbaa naannoo raadiyaatiivii gadi bu’a. [2]