Filoomiin ykn Qaasamsoora gummee lubbuu qabu biqiltoota faaggee(vaakiyuulii) keessatti argamu yoo ta’u, mirroo jiree bulbulamoo yeroo Jaariftina hojjetamanii fi jaarfitina jedhamuun beekaman, keessumaa sukkaara sukkaroosii, gara hafeetti geejjiba biqilaa. Adeemsi geejjibaa kun jijjiirraa (translocation) jedhama. Muka keessatti, filoomiin baqqaana keessaa soloqqee isaati, kanarraa ka'uun maqaan kun, jecha Giriikii durii φλοιός ( phloiós )jedhu irraa kan argame, hiikni isaas "soloqqee" jechuudha. Jechi kun kan jalqabame Carl Nägeli bara 1858.

Filoomiin (burtukaana) oomisha footosinteesii gara kutaalee biqiltuu adda addaatti geejjiba.
Kutaa qaxxaamuraa hundee biqiltuu liinxii : . Template:Ordered list

Caasaa

gulaali

  Tishuun qaasamsooraa lubbiyyoo geejjibaa, akka waliigalaatti elementoota shaakala jedhaman, lubbiyyoowwan nafliifaa(parenchyma), seelii wajjee addaa ykn seelota albuuminisii fi seelii adda hin taanee fi seelii deeggarsa, kan akka fibers fi sclereids dabalatee of keessaa qaba.

Seelii dabarsoo (elementiiwwan shaakala) .

gulaali
 
Seelonni filoomii fi hiriyyaa salphaa ta’an: Template:Ordered list