Niwukilasii atoomii
Niwukilaasiin ykn killatni wiirtuu atoomiiti . Niwkiliyoonootni pirootonii fi niwutiroonii jedhaman irraa kan ijaarame yoo ta'u duumessa elektirooniitiin kan marfame dha . Guddinni (daayameetira) niwukilasii 1.6 fm (10 −15 m) (pirootoonii haayidiroojiinii salphaa keessa jiruuf ) hanga gara 15 fm (atoomota ulfaatoo ta’aniif, kan akka yuuraaniyeemii ) gidduutti argama. Hammi kunniin guddina atoomii ofii isaatii gara 23,000 (yuuraaniyeemii) hanga gara 145,000 (haayidiroojiinii) baay’ee xiqqaadha. Kutaa atoomichaa baay’ee xiqqaa qofa ta’us, niwukilaasiin hanga harka caalu qaba . Heddummina atoomii tokko keessa jiru hundi jechuun ni danda’ama pirootonii fi niwutiroonii niwukilasii keessa jiran irraa ijaarama. Elektiroonota naanna'an irraa ulfaatinni xiqqaan qofti .
Niwutiroonni chaarjii elektirikii kan hin qabnee fi pirootonoonni chaarjii pozaatiivii qabu. Niwukilaasiin pirootonii fi niwutiroonii qofa irraa waan ijaarameef chaarjii pozaatiivii qaba. Wantoonni chaarjii tokko qaban wal ofirraa deebisu: ofirraa deebisuun kun qaama humna elektiromaagneetikii jedhamuuti . Wanti biraa niwukilasii walitti qabate yoo jiraate malee pirootonoonni wal irraa waan dhiibaniif jiraachuu hin danda’u. Niwukilaasiin dhugumatti humna biraa humna niwukilaraa cimaa jedhamuun beekamuun walitti qabama .
Jechi niwukilasii jedhu bara 1704 irraa kan dhufe yoo ta’u, hiikni isaas “killata ykn killee fudraalee” jechuudha. Bara 1844tti Maayikeel Faaraadaay niwukilasii fayyadamuun “qabxii giddugaleessaa atoomii” ibseera. Hiikni atoomikaa ammayyaa kan yaadame Ernest Ratherford bara 1912. [1] Fayyadamni jecha niwukilasii jedhu yaada atoomikaa keessatti garuu battalumatti hin raawwatamne. Fakkeenyaaf bara 1916tti Gilbert N. Lewis barruu isaa beekamaa The Atom and the Molecule jedhamu keessatti "atoomichi kernel fi atoomii ykn qola alaa irraa ijaarame " jechuun barreesse.
Walitti makamuu
gulaaliNiwukilaasiin atoomii pirootonii fi niwutiroonii (gosa needoo(baryons) lama ) humna niwukilariitiin walitti makaman irraa ijaarama. needooleen kun daran suuudoo bu’uuraa atoomii jalaa kan yayyabdii (kuwaarkii) jedhamuun beekaman walhariksa cimaatiin walitti makaman irraa ijaaramaniiru . Niwukilaasiin xiqqaa fi guddaan ispheerooyidii yoo ta’u hamma tokko diriiraa (dheeraa) yookiin oblate (dirree) yookiin haala biraatiin guutummaatti geengoo ta’uu dhiisuu danda’a.
Yoo niwukilaasiin raadiyaasii tartiiba 5 fm (= 10 × 10 -15 m) qaba jedhamee fudhatamuu danda’e, kana jechuun qaxxaamurri isaa tartiiba 10 -28 m 2, fi ulfaatinni isaa gara 10 - 10 ta’a. 42 m 3 .