Hoo'iyyaa

Teempireecharri( hoo'iyyaa) agarsiiftuu hamma anniisaa ho’aa qaamni tokko kuufatu yoo ta’u, akkasumas agarsiisa sochii suuddowaati, ibsama herregaan walqixxaattoo anniisaa sochii molakiyuulota ykn atoomota qaama tokkoo fayyadamuun argachuun ni danda’ama. Yuunitiiwwan(safartoo) hamma ho'aa safaruuf gargaaran hedduun jiru, kanneen akka gullantaa keelivinii, Gulantaa seentigireedii /seelishiyesii/, fi ho’i safartuu wanti tokko hammam ho’aa ykn qorraa akka ta’e kan agarsiisu yoo ta’u, kallattii dabarsoo ho’aa ofumaan murteessa, garuu hojii dhama’uun dabarsuu ni danda’ama kallattii faallaa ta’een. ^[1]

Yuunitii ykn safartoo/bikkuu ho’aa

Kelviin safatrtoo sirna idil-addunyaa SI 'n fudhate yoo ta’u, safartoo damee saayinsii irratti bal’inaan itti fayyadamnudha. Yoo pirooppoorshinii ho'aa shallaguu barbaadne fayyadamnuu dha.
seelshiyesii ( gulantaa seelshiyesii ) madaaltoo ijoo jireenya keenya guyyaa guyyaa keessatti biyyoota addunyaa irra caalaan itti fayyadamaniidha.
Faareenhaayitiin istaandaardii Ameerikaa ti.
Teempireecharri dhugaaa Kelvin dha .

dandeettii ho’aa

C_{V}={\frac {\Delta Q}{\Delta T}}

Dandeettiin ho’aa baay’ina wanta tokkoo yoo safarame, dandeettiin ho’aa j hamma ho’aa teempireechara yuunitii ulfaatina tokkoof digrii tokkoon guddisuuf barbaachisudha. Fakkeenyaaf, ho’a bishaanii digrii Kelviin tokko ol kaasuuf, kiiloo tokkoof hamma ho’aa 4186 joules nu barbaachisa .

Safartuun ho'aa yeroo qorraa ho'a safaruuf iskeelii seentigireedii qabu -17 digrii seentigireedii dha

jijjiirama

	Seelshiyaasii irraa	gara Seelshiyaasitti
F	[°F] = [°C] x ⁹ ⁄ ₅ + 32 ta’a	[°C] = ([°F] − 32) x ⁵ ⁄ ₉
Kelviin	[K] = [°C] + 273.15 ta’a	[°C] = [K] − 273.15 ta’a
Rankin	[°R] = ([°C] + 273.15) x ⁹ ⁄ ₅	[°C] = ([°R] − 491.67) × ⁵ ⁄ ₉
Delisle	[°De] = (100 − [°C]) x ³ ⁄ ₂ ta’a	[° _C ] = 100 − [°De] x ⁄ ³ ta’a
Niwutan	[°N] = [°C] x ³³ ⁄ ₁₀₀ ta’a	[°C] = [°N] x ¹⁰⁰ ⁄ ₃ ta’a
Reaumur	[°Ré] = [°C] x ⁴ ⁄ ₅ ta’a	[°C] = [°Ré] x ⁵ ⁄ ₄ ta’a
Romer	[°Rø] = [°C] x ²¹ ⁄ ₄₀ + 7.5	[°C] = ([°Rø] − 7.5) x ⁴⁰ ⁄ ₂₁ ta’a

Tiyoorii sochii gaazii

Dhiibbaa teempireechara gaazii irratti qabu hubachuun ti’ooriidhaan ti’oorii sochii gaazotaa irraa ibsamuu danda’a

Giraaphii dhiibbaa fi ho’a gidduutti gosoota gaazota sadii.

pV=nRT\,\!

Wabiiwwan

↑ Middleton, W.E.K. (1966), pp. 89–105.

[1] Middleton, W.E.K. (1966), pp. 89–105.

[1]