Baala
Baalli qaama biqiltuu gara gubbaa ta’ee jirma irratti dagaagee argamu dha. Innis battee fi bal’aawaan ta’eef Jaariftina fi dalagaalee isa biroof haala mijaawaa uuma. Baalli dalagaalee gurguddoo armaan gadii qaba. Isaanis: Adeemsa jaariftini soorata qopheessuu, Wal jijjiirraa gaasotaa. Bishaan gara naannootti gadi lakkisuu,Soorata kuusuu.
Yeroo baay’ee laaminaan ykn baalarkeen baalaa fi utubaa baalaa kan baala jirmatti qabsiisu qaba. Utubaanbaalaa gara laaminaatti dheerachuun ujummoo xixiqqaa, caaroo balaa(vein) uuma. Baalli gubbaa fi jalaan baqqaana iryaandii(epidermis)n haguugama. soloqmutni uwwisa ala baalaa ta’ee amala zayitummaa qaba. Karaa qaawwaa murtaa’e malee bishaan baala keessaa hurkaanakka hin baane kan ittisu soloqmuta(cuticle) dha. soloqmutni haguuggii alaa waan ta’eef keessi baalaa nyaattota biqiltuuf salphaatti akka hin saaxilamneef ittisa. Seelonni iryaandii(epidermis) addata’an, kanneen seelota wardiyaa jedhaman gomboobanii walitti dhufuun gidduu isaaniitti qaawaa xiqqoo urbeensa (istomata) uumu. Qaawwaan kun karaa waljijjiirraan gaasotaa naannoo fi baala gidduutti ittiin gaggeeffamu dha. Bishaan baala keessaa hurkaan kan dhabamsiifamus karaa qaawwaa kanaa ti. Caasaalee baalaa keessatti tishuuwwan Baaljiddoo(mesophyll) jedhaman argamu.Baaljiddoon seelii sarphaphoo fi daaggoo jedhamuun bakka lamatti qoodama. Seeliin daaggoo(palisade) seelii liifaa irra kilooropilaastii hedduu waan of keessaa qabuuf bakka jaariftini hedduminaan keessatti gaggeeffamu dha