Tambiixni molakiyuulota orgaanikii beezii naayitiroojiinii, sukkaara peentoosii fi fosfeetii irraa ijaaramaniidha. Isaanis akka yuunitii monomeerii poliimaroota niwuukilii asiidii – asiidii diyooksiiraayibooniyuukiliik (DNA) fi asiidii raaybooniyuukiliik (RNA) ta’anii tajaajilu, isaan lamaan bifa jireenyaa hunda keessatti baayoomolakiyuulota barbaachisoodha. Tambiixa nyaata keessatti kan argaman yoo ta’u, soorata waliigalaa irraas kaleedhaan kan walnyaatanidha.

Niwuukilootaayidiin kun sukkaara kaarboonii shan qabu diyooksiiraayiboosii (giddugaleessa), niwuukiloobeesii adeeniin jedhamu (mirga gubbaa) fi garee fosfeetii tokko (bitaa) of keessaa qaba. Sukkaarri deoxyribose beezii naayitiroojiinii qofatti makame Deoxyribonucleoside kan deoxyadenosine jedhamu kan uumu yoo ta'u, caasaan guutuun garee fosfeetii waliin niwuukilootaayidii yoo ta'u, kunis qaama DNA kan maqaa deoxyadenosine monophosphate jedhu qaba .

Tambiixoonnii molakiyuulota sukkaara diyooksiiraayiboosii, garee fosfeetii fi beezii naayitiroojiinii irraa ijaaramaniidha.DNAn gosa Tambiixa afur irraa kan ijaarame yoo ta’u, isaanis adenine (A), thymine (T), cytosine (C) fi guanine (G) dha.Adeeniiniin taayiminii wajjin, saayitoosiniin immoo guwaaniin waliin karaa hidhoo haayidiroojiinii cimdii ta’a.Adenine fi thymine hidhoo haayidiroojiinii lama kan uumuu yoo ta’u, cytosine fi guanine ammoo hidhoo haayidiroojiinii sadii uumu.Cimdiin beezii tartiiba kamiinuu dhufuu danda’u (A-T ykn T-A; C-G ykn G-C), kunis DNAn odeeffannoo akka koodii ykn lakkada godhu isa dandeessisa.