Ciroo

Ciroo(chiro )magaalaa guddoo gadina harargee lixa

Chiroo (Afaan Oromootiin Carcar ciroo )jedhama Magaalaa guddoo baha Naannoo Oromiyaa, Ethiopia Gaarreen Ahmar Zoonii Harargee Lixaa keessatti kan argamtu yoo ta'u, latitude fi longitude 9°05′N 40°52′E fi olka’iinsa galaanaa irraa meetira 1826 ta’e Giddugala bulchiinsa naannoo Oromiyaa Zoonii Harargee Lixaati. Chiroo(Ciroo)

ciroo (Oromoo) . Magaalaa Chiroo(Ciroo) is argama EthiopiaChiro(Ciroo)Chiro(Ciroo) . Bakka Itoophiyaa keessa jiru Kaartaa Itoophiyaa agarsiisi Kaartaa Afrikaa agarsiisi Hundaa agarsiisi Koordineetota: 9°5′N 40°52′E Biyya Itoophiyaa Naannoo Oromiyaa Zoonii Harargee Lixaa Olka’iinsa 1,826 m (5,991 ft) ta'a. Baay'ina ummataa (2014) . • Ida'ama 56,900 ta’eera Naannoo sa'aatii UTC+3 (NYAA) . Haala qilleensaa Aw Seenaa gulaaluu Chiroo naannoo bara 1924tti Fitawrari Tekle Hawariat Tekle Mariyam bakka ganda Chiro jedhamutti hundeeffame.[1] Magaalaa guddoo bulchiinsa "moodeela" duraanii Chercher yoo taatu, akka qaama duula ammayyeessuuf Emperor Haile Sillassee bara 1930moota keessa uumame.[2] Booda – 1941 Guddina gulaaluu magaalattii bara 1977 yeroo achi jiraachuu dhufe "magaalaa xiqqoo gadda qabdu kan haalli ishee dukkanaa'aan daandii gurraacha, dhagaa basaltic caccabee diriirfameen cimteejechuun ibseera kunis "bofa qarqara daandii guddaa magaalaa walqunnamsiisu irratti Harar magaalaa guddoo waliin". Gamoonni magaalattii keessa jiran akka hin kunuunfamnee fi manca’anitti akkas jechuun ibsa: "Dhaloonni tuffii fuula gamoolee gataman kanaa irratti barreeffamaniiru. Dallaawwan dhoqqee xiqqaa isaanii dhangalaasee ture, gamoowwan muraasni immoo gara tokkotti ykn gara biraatti garagalee, akkas godhaniiru." gaaddisa isaanii isa xiqqaa keessa dhaabbachuun akka isaan keessa jiraachuutti yaada balaa qabu." Yaadni inni jiraattota irratti qabus walqixa gaarummaa kan hin qabne yoo ta’u, halkan akkamitti iddoon gabaa gara sadarkaa qonnaan bultoonni machaa’an waldhabdee dhiigaa dhaloota dheeraa dura itti fufsiisanitti akka jijjiirame bal’inaan ibsa. "Qonnaan bultoonni haqa argachuuf poolisiis ta'e mana murtii hin dhaqne. Dhiigni dhiigaaf waama ture."[3] Bara 1950moota keessa dhaabbileen bunaa naannoo magaalattiitti argaman xiqqaa ta’us oomisha olaanaa argamsiisu turan. Bara 1958tti Chiroon bakkeewwan 27 Itiyoophiyaa keessatti ifatti Magaalaa sadarkaa tokkoffaa jedhamuun sadarkaa tokkoffaa irra turan keessaa tokko ture. Dhaabbanni Oduu Itoophiyaa walakkeessa ji’a July 1976 akka gabaasetti, mariin bakka bu’oota garee diinummaa Affaar fi Isaas Chirootti geggeeffame waliigaltee nagaa akka uumame taasiseera.[1] Waggaa itti aanutti Nega Mezlekia magaalattii yommuu daawwatu, Paartiin Warraaqsa Ummata Itoophiyaa fi Sochiin Bilisummaa Biyyoolessaa Oromoo naannoo Chiroo godinaa hafe caalaa socho'aa akka turan bare. "Naannoo magaalattiitti buufata qonnaan bultootaa cimaan dhaabichaaf deeggarsa guddaa kennu ture. Uwwisni bosona naannoolee dhiyoo jiru bakka dhokataa ture." Haataʼu malee, bara 1978 yeroo deebiʼu magaalattiin caalaatti nagaa qabdi. "Moormitoonni siyaasaa sirnichaa doorsisaa turan irra caalaan isaanii du'anii, baqattummaa ykn mana hidhaa keessatti manca'aa turan fakkaata ture, deemsi isaas warra aangoo qabaniif gaarii ture."[4]