Buuphaa

Lubbiyyoo buuphaan ykn oviyuumiin lubbiyyoo saalaa dubartii yoo ta'u, saallubbiyyoo dubartii jedhamuunis beekama. buuphaan kun gutoo(ovary) keessatti kan uumamu yoo ta’u, bineeldootnis ta’e biqiltoonni sanyii gutoo tokko ykn isaa ol qabu. Akkaataa idileetti buuphaan ameenxaa(sperm) caalaa baayʼee kan guddatu yoo taʼu, buuphaan ameenxaa wajjin yommuu walitti makamu buuphaa gabbate kan argamsiisu yoo taʼu, buuphaanis suuta suutaan gara micirjirtiitti dagaaga.

Jechi "buuphaa ykn hanqaquu" jedhu kan fayyadamu yeroo lubbiyyoon hinsochoone, ta'edha. Ameenxaan tokko buuphaa wajjin yeroo walitti makamu lubbiyyoo baaddirlamee (diploid) miciraan (zygote) kan uumu yoo ta’u, kunis sadarkaa hedduu keessa darbee guddachuun lubbu qabeessa haaraa uuma.

bineensota

buuphaa nama dubartii.

Seeliin buuphaa bineensota keessatti argamu oosaayitii (buuphaa tokkicha) jedhamuunis kan beekamu siʼa taʼu, jechi kun jecha Laatiin “ovium” jedhu irraa kan argame siʼa taʼu, hiikni isaas “ buuphaa .” Jechi “oocyte” jedhu buuphaa bineensota xixiqqoo agarsiisuuf kan gargaarudha. buuphaan lafee dugdaa keessatti ujummoolee walhormaataa dubartootaatiin kan uumamu yoo ta’u , isaanis ovaarii jedhamu sadarkaa poolineeshinii fi walhormaataaf.

Diyaagirama seelii buuphaa namaa

Isparmiin tokko buuphaa bira ga'a.

Sadarkaalee mataan isparmii buuphaa keessa seenee buuphaa walhormaata.

Hoosiftoota

Bara durii kaasee, ogeeyyiin baayoloojii lakkoofsi buuphaa hoosistoota keessatti daangeffamee akka jiru, akkasumas buuphaan kun osoo hin dhalatin dura illee kan uumamu ta’uu isaa hubataniiru, kunis “lakkoofsi daangeffame” sun yoo xumurame dubartii irratti balaa akka fidu hubataniiru. Yaadni kun yeroo dheeraaf bakka isaa kan ture yoo ta'u, gareen Giddugala Baayoloojii Walhormaataa Masaachusets Booston irraa dhufeen osoo hin mormiin dura, seelii buuphaa kun kan kanaan dura baramaa tureen faallaa ta'ee, umrii walhormaataa keessatti ovaarii dubartootaa keessatti akka uumamu agarsiise. Gareen kun amantaa bu’uuraa hoosistoonni dubaraa buuphaa yeroo laguu dhaabuu ga’an kan dadhaban dhiyeessii daangeffame qabatanii dhalatan jedhu mormuu danda’eera.

Hoosiftoota keessatti buuphaan qaama dubartii keessaa kan walhormaatu yoo ta’u, adeemsi walhormaataa akka raawwatamuuf, dhiirri isparmii qaama dubartii keessa galchuun buuphaa bira ga’uu qaba, kanaaf gaameetiin dhiiraa (n) gaameetii dubaraa wajjin walitti makama ( n) zaayigootii (2n) uumuuf, innis maaytootikiidhaan qoodamee miciree uuma. Tishuun dubartootaa yeroo baay’ee lakkoofsa xiqqaadhaan kan uumamu yoo ta’u, tokkoon tokkoon seelii jalqabaa gaameetii dubaraa tokkoo (buuphaa) fi qaamolee poolaarii sadii waan uumuuf .

Dhala namaa

Hoosiftoota hunda keessatti ; buuphaan hin dhalanne qaama dubartii keessa kan argamu siʼa taʼu, buuphaan seelota jarmii jalqabaa qaama ovaarii taʼan irraa kan guddatu dha . Tokkoon tokkoon buuphaa irra deddeebiin kan qoodamu siʼa taʼu, kunis ujummoo gadameessaa irraa dhangalaʼaa kan baʼu siʼa taʼu, kunis dhumarratti bilaastoosiistii akka uumamu taasisa . walumaa galatti; buuphaan seelota qaama namaa keessatti argaman keessaa isa tokko yoo ta’u, yeroo baay’ee gargaarsa maaykirooskooppii ykn meeshaalee guddiftuu biroo malee ija qullaatiin arguun ni danda’ama, sababiin isaas daayameetira buuphaa namaa gara mm 0.1 waan ta’eef.